duuniasu ja karjisprojekti

Moikkeliskoikkelis. Mul on karjikset uunissa ja suunnitelmissa mennä ajoissa nukkuu, joten tulin vaan nopsaa jakaa mun lauantaisen duuniasun. Mä oon jotenki ihan sekasin päivistä, ku vappu oli torstaina, ni perjantaina oli sellanen pöhöttyny ja vähän kärsivä perus sunnuntaifiilis. Lauantaina ja sunnuntaina oli duunii, ni ne taas tuntu ihan maanantailta ja tiistailta. Kaiken logiikan mukaan nyt pitäis siis olla jo torstai, mut eeeei. Viel on pitkä ja raskas viikko edessä. Tänään oon käyny aamul salilla, hoitanu muutaman kouluhomman pois alta ja nähny Annii.


Mun täytyis nyt asettaa itelleni joku aikaraja, et monelta meen viimeistään sänkyyn, koska muuten oon täs viel 12 aikaan käymäs tän päivän kuvii läpi.. Huomenna on megarankka päivä, joten nyt illal vaan relaan ja syön iltapalaa. Nää vikat viikot koulussa on ollu ihan sairaita ja siks täälki on ollu vähän hiljasta, ku mielummin oon käyttäny minimaalisen vapaa-aikani (hävettävän vähän) kavereita nähden ja treenaten. Kohta siihen tulee kuitenki muutos, ku saan taas mun elämän takas. Yritän siis palailla askaan viel täl viikol ennen ku lähen viikonlopuks Tampereelle. Ja siis kuinka siistii mun mielestä voi olla lähtee Tampereelle?? Oon käyny siel elämäni aikana ehkä kaks kertaa, mut oon fiilistelly tätä mun reissuu jo ihan sikana xD Okei, lähinnä siks, et Heli on ihku enkä oo päässy viel koskaan käymään sen luona eli jeejee. Paitsi, et Tampereen murre on aika kamala tällaselle hesànfriidulle (lausutaan pitkällä aalla), mut onneks Heli on jo ehtiny monta vuotta karaista mua. Sorge kaikki tamperelaiset, tiiätte sen itekki.


Olin unohtanu laittaa kananmunat kiehuu munavoita varten, mut nyt neki on tulossa eli voisin lähtee tästä pesee vaik meikkei. Pitää viel avaa tätä mun karjalanpiirakkaprojektii sen verran, et mä en löytäny meiän uunin ritilää mistään. Siis missä hitossa voi yks ritilä olla?? Se ei ollu uunissa eikä sen alla eikä kaapeissa (joihin se ei kyl muutenkaan mitenkään mahtuis), ni mis se oikeen on? Mul on sellanen pienimuotonen pakkomielle, et kaikki minkä vaan voi paistaa ritilällä, paistetaan sillä. Esimerkiks karjisten ja pizzan kohdalla tää on tosi oleellista, et pohjastaki tulee rapee. Mut nyt mä saan peltiruokaa enkä oo yhtään happy. Toivotaan, et mun kämppiski kohta vois siel Maltan lämmössä alkaa kiinnittää huomioo näihin elämän realiteetteihin niin ku vaik mun lähettämään tärkeeseen ääniviestiin siitä ritilästä ja kertoo, miks sitä ei löydy!

Joo ja nyt tääl huus jo joku palohälytinki, ku meiän ihan upouudes 50-luvun keittiös ei oo liesituuletinta ja uunin pohjalle on joskus ehkä näistä mun ritiläkokeiluista saattanu tippuu jotain, ni koko kämppä on savussa ku kävin kurkkaa miltä ne piirakat näyttää. Hehe. Onneks ekana käteen sattunutta pörröneuletta heiluttelemalla se palohälytinki hiljenee.

4 kommenttia:

  1. Wau mikä asu! Sulla on ihana tyyli :)

    http://sinaviola.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  2. haha joka kerta ku luen sun postauksii nii tekee mieli vaa kommentoia et oot ihana mut ikinä en jaksa (oon tosi laiska kommentoimaa mihinkää) mut nyt täytyy sanoo et OOT IHANA .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. jeee, et jaksoit :D ihana kommentti ja ihana sä, kiitos :)

      Poista