Stressi, ahdistus ja onni

Mä oon viimesen parin viikon aikana paniikis vääntäny kahta portfolioo, miljoonaa muuta tehtävää, lukenu kolmeen tenttiin, pakannu, siivonnu, pessy pyykkii, ettiny kämppistä, kirjottanu sata sähköpostii ja lopulta löytänykki kämppiksen. Kaikil muilla on tentit vast joulun jälkeen ja toisen portfolionki palautus vast sillon, mut mul on jo nyt ku oon Suomessa sillon. Lähen siis huomenna aamulla, apuaa. Oon stressannu niin paljon, et melkeen kaikki ruoka on ällöttäny mua ni ei oo tehny mieli syödä mitään enkä oo saanu iltasin unta, ku oon vaan miettiny kaikkee. Stressaan aina kaikest etukäteen ja nytki oon jo valmiiks ahdistunu siitä, miten pääsen äitille jouluks Helsingistä, miten pääsen käymään perjantaina mun mummolla, miten saan mun kaikki kamat joka puolelt Suomee Jyväskylään tai siis kuka ne tuo ja millon ja miten saan edes mun auton sinne. En oikeesti haluu ajaa neljän kuukauden tauon jälkeen jossain lumimyrskyssä, pimeellä, liukkaalla mun pikku Micralla metsätietä äitille tai yksin 300 kilsaa Jyväskylään. Viime yönä nukuin alle kolme tuntii, koska panikoin ku mietin huomista lentoo ja mitä kaikkee siel voi sattuu. Huoh, en kestä itteeni ku oon niin nössö, hahahh.

Tänään oli vika tentti ja palautin vikat tehtävät.. mitä nyt vähän kusin sen kiva suullisen tentin ja saan jotain lisätehtävii, mut ihan sama, en jaksa enää miettii. Oon melkeen pakannu mun kaks (ylipainosta) laukkuukki ja myöhemmin aion nähä vikaa kertaa mun kavereita :)

Must on ihanaa päästä takas Suomeen, mut tiiän kyl et mul tulee kauhee ikävä tänne. Tääl on vielki 15 astetta ja valosaa, toisin ku Suomessa. Mua ärsyttää, et just ku tutustuin jengiin paremmin ni mun pitää lähtee. Mä en oo oikeestaan hengannu tääl yhtään muiden vaihtareiden kaa, koska jotenki koko porukka oli aika hajanainen ja meitä oli vaan kuus ja kaikil oli omat menot. Espanjalaisten tyttöjen kaa hengailin paljon koulus ja ne oli tosi kivoi, mut suurin osa niist vaan asuu jossain kaukana ni en nähny niitä sit muuten kauheesti. Oon onneks löytäny kuitenki täält kämpäst ihanii tyttöi, ja poikii tuolt kaduilta, hahhah. Puhun tän neljän kuukauden kielikylvyn jälkeen paljon paremmin ruotsii ja englantii, ja ehkä tajuun espanjastaki joskus jotain.

Oon nyt SUPERONNELLINEN koska mul on ollu ihan sairaan kivaa täällä ja oon selvinny kaikesta ihan ite ja nyt pääsen Suomeen näkee mun Samulii, perhettä, Bamssonii ja kavereita Kaiken lisäks mul on uus kämppä Jyväskylän keskustas, uus kämppis, pääsen taas salille ja juomaan rasvatonta maitoo!

Okei, kyl mä edelleen aika paniikis oon, et terroristit kaappaa mun Suomeen menevän koneen ja pakottaa mut hyppää sielt, mut koputtelen puita ja silleen, koska onhan toi aika todennäköst..

Viel saa kysyy täällä!

-Mikaela

2 kommenttia:

  1. Hahhahh ihana Mikaela<3 Toivotaan et ne terroristit kaappaa jonkun muun koneen ;) -Noona

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. soitin äsken äitille ja se yritti rauhotella mua, hahahh :D en varmaan saa koko yönä unta, en tajuu mist oon nyt keksiny tän paniikin.. soitan huomenna ku oon turvallisesti perillä, koska aion olla! <3

      Poista